Ranskaa raakana!

Ranskaa raakana! #154 – Ranskalainen romanssi ja muita romaaneja: vieraana Tittamari Marttinen

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

154. jaksossa vieraanani on kirjailija Tittamari Marttinen, joka saa vaikutteita kirjoihinsa Ranskasta. Miten Tittamarin innostus ranskan kieltä ja kulttuuria kohtaan sai alkunsa? Millaisia kokemuksia kielikurssit Ranskassa ovat olleet? Mitkä ovat Tittamarin lempipaikkoja Pariisissa? Mistä kertoo romaani Ranskalainen romanssi? Mistä Espressomysteerit-sarjan aloittava Myrkkyä mesenaatille -kirja sai sytykkeensä? Miten paljon lapsille ja nuorille työkseen kirjoittava saa heidät lukemaan? 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! #153 – Vähemmistökirjallisuutta ja syrjinnänvastaisia lukupiirejä: vieraana Kaiju Harinen

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

153. jaksossa vieraanani on filosofian tohtori Kaiju Harinen Turun yliopistosta. Hän on työskentellyt Koneen Säätiön rahoittamassa INTERACT-hankkeessa (Intersectional Reading, Social Justice and Literary Activism). Mitä intersektionaalisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat ja miten ne liittyvät kirjallisuuteen? Miten ranska näkyy hankkeessa? Mitä on vähemmistökirjallisuus? Millaisia ovat feministiset vastakertomukset? Mitä on transformatiivinen pedagogiikka? Millaisia tuloksia on saatu syrjinnänvastaisista lukupiireistä? Miten tällainen syrjinnänvastainen tutkimushanke pyrkii muuttamaan maailmaa?

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! #152 – Kirjoitusprosessien sujuvuus äidinkielellä ja vieraalla kielellä: vieraana Maarit Mutta

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

152. jaksossa vieraanani on ranskan vanhempi yliopistonlehtori Maarit Mutta Turun yliopistosta. Hän johtaa Koneen Säätiön rahoittamaa KISUVI-hanketta, jossa tutkitaan monikielisten kirjoittajien kirjoitusprosesseja. Miksi hankkeessa tarkastellaan kirjoitusprosessien sujuvuutta? Mikä on näppäilyntallennusohjelma GGXLog? Miten sanastokeskittyvät liittyvät sujuvaan tekstin tuottamiseen? Miten kirjoitusprosessit eroavat äidinkiellä ja vieraalla kielellä kuten ranskan kielellä? Miten monikielistä kirjoittajatietoisuutta voidaan tukea opetuksessa? Millaisia eroja on opiskelijoiden ja tekoälyn tuottamien tekstien välillä? Millainen on monikielisen kirjoittamisen ja opettamisen tulevaisuus?

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! #151 – Afrikka muutti olohuoneeseeni: vieraana Jaana-Mirjam Mustavuori

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

151. jaksossa vieraanani on Jaana-Mirjam Mustavuori, joka on kirjoittanut kirjan Afrikka muutti olohuoneeseeni – Arkea ja juhlaa kahden kulttuurin rajalla (2024, Momentum). Kirja on omaelämäkerrallinen tietokirja, jossa Jaana-Mirjam kertoo arjestaan beniniläisen aviomiehensä kanssa ja pohtii kulttuurien merkitystä. Miten Jaana-Mirjam päätyi ensi kertaa Beniniin? Mitä kaikkia kieliä hänen valtavan kielitaitoinen miehensä Serge osaa? Mikä on ranskan asema Beninissä? Millaisia tavoitteita Jaana-Mirjamilla on ranskan taidon suhteen? Miten yhteisöllisyys näkyy Beninissä? Millaisia väärinymmärryksiä Jaana-Mirjamille on syntynyt Beninissä? Mikä on lopulta kulttuurin merkitys, koska ihmiset kohtaavat eivätkä kulttuurit? Mitä Benin on opettanut Jaana-Mirjamille elämästä? 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! #150 – Paluu Reimsiin: vieraana Timo Torikka

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

150. jaksossa vieraanani on Timo Torikka, joka on suomentanut ranskalaisfilosofi Didier Eribonin teoksen Paluu Reimsiin (2024, Vastapaino). Eribon pohtii homoseksuaalisuuttaan ja suhdettaan työväenkulttuuriin. Miten tätä Edouard Louis'nkin fanittamaa teosta voidaan luonnehtia? Miksi yhteiskuntaluokan käsite hävisi länsimaisesta keskustelusta? Miten Bourdieu'n käsite hajonnut habitus selittää Eribonin luokkahyppyä? Miten Timo päätyi suomentamaan teoksen? Millainen on kielen merkitys luokkahypyssä? Millaisia seurauksia luokkahypyllä voi olla perheeseen? Timo kertoo tulevasta Paluu Reimsiin dramatisoinnista Tampereen Työväen Teatterissa vuonna 2026. 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! #149 – Näyttelijänä Ranskassa: vieraana Timo Torikka

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

149. jaksossa vieraanani on näyttelijä Timo Torikka, jolla on pitkä kokemus näyttelijäntyöstä myös Ranskassa. Miten ranskan kieli tuli Timon elämään? Miten hän onnistui saamaan näyttelijäntöitä Ranskasta? Millainen kokemus oli näytellä Maigret-elokuvissa ja kiertää Ranskaa teatterinäyttelijänä? Millaisia eroja on suomalaisessa ja ranskalaisessa teatterissa? Mitä Ranskassa työskentely on opettanut Timolle näyttelemisestä ja elämästä? Mitä vinkkejä hän antaa niille, jotka haaveilevat näyttelijäntöistä Ranskassa? 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana #148 – Ranskalaiskirjailija Mélissa da Costa: vieraana Saana Rusi

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

148. jaksossa puhutaan Ranskan myydyimmästä kirjailijasta Mélissa Da Costasta. Hänen esikoiskirjansa on ilmestynyt suomeksi nimellä Kaikki taivaan sini (2024, Tammi) ja toinen suomennettu romaani on Toivoa versovat päivät (2025, Tammi). Vieraanani on romaanien suomentaja Saana Rusi. Mitä ranskalaiskirjailijasta tiedetään? Millainen oli hänen tiensä omakustannekirjailijasta kansainväliseen menestykseen? Miksi De Costasta tuli niin suosittu? Mistä romaanit kertovat? Ovatko teokset feel good -kirjallisuutta? Millaista kieltä Da Costa kirjoittaa ja millaista niitä on ollut suomentaa? Kenelle Saana suosittelee Da Costan romaaneja? Saana lukee myös otteen Kaikki taivaan sini -romaanista! 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! #147 Sinussa asuu tuulet: vieraana Anne Dahl

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

147. jaksossa vieraanani on Ranskassa viihtyvä Anne Dahl, joka on julkaissut esikoisromaaninsa Sinussa asuu tuulet (Momentum, 2024). Miten Tinder ja korona-aika liittyivät siihen, että Ranska tuli Annen elämään? Miten Anne jakaa aikansa Suomen ja Ranskan välillä? Millainen suhde hänellä on ranskan kieleen? Miksi Anne halusi kirjoittaa romaanin? Miten hän sai esikoisromaaninsa julkaistua? Mikä on kirjan sanoma? Miten Anne löysi oman äänensä kirjoittaa? Millaisia neuvoja Anne antaa niille, jotka haaveilevat oman kirjansa julkaisemisesta? Anne lukee myös otteen esikoisromaanistaan! 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana #146 Ranskaa ja elokuvia: vieraana Tytti Rantanen

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

146. jaksossa vieraanani on Espoon elokuvajuhlien toiminnanjohtaja ja frankofiili Tytti Rantanen. Miten ranskan kieli tuli Tytin elämään? Millaisia matkamuistoja Tytillä on Pariisista? Mitä ranskankielisiä elokuvia Espoo Cinéssa esitettiin ja mitkä niistä olivat Tytin suosikkeja? Millainen oli Vanessa Filhon elokuva Consentement? Tarvitseeko ranskalainen elokuva nostetta? Millaisia trendejä ranskalaisessa elokuvassa on nähtävissä? 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana #145 J.A. Ehrenströmin ranskankielistä kirjeenvaihtoa 1800-luvulta: vieraina Simo Määttä ja Merja Nivala

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

145. jaksossa vierainani ovat käännöstieteen apulaisprofessori Simo Määttä ja väitöskirjatutkija Merja Nivala Helsingin yliopistosta. He ovat toimittaneet Tero Halosen kanssa teoksen Helsingin ja isänmaan puolesta J.A. Ehrenströmin kirjeenvaihtoa C.J. Walleenin ja R.H. Rehbinderin kanssa 1814-1826 (2024, Helsinki-Seura). Kirjassa on suomennettu kirjeitä, joita nämä suomalaiset kirjoittivat ranskan kielellä. Miksi 1800-luvun alun suomalaismiehet kirjoittivat toiselleen kirjeitä ranskaksi? Keitä olivat Ehrenström ja hänen kirjeenvaihtokumppaninsa? Miten he olivat oppineet ranskaa? Mistä aiheista kirjeissä kirjoitettiin? Millainen hanke kirjeiden suomentaminen oli? Millaisia käännösperiaatteita kirjeiden suomentamisessa noudatettiin? Millaisia haasteita suomennostyössä oli? Mitä kirjeet opettavat meille 1800-luvun elämästä?

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com