November 18, 2020
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
61. jaksossa puhutaan ranskan opiskelusta yliopistossa. Vierainani on kaksi uutta ranskan opiskelijaa Helsingin yliopistosta, Marika Helovuo ja Iiris Karikytö. Miksi Iiris halusi tulla lukion ja yhden välivuoden jälkeen opiskelemaan ranskaa? Miksi aina ranskaa rakastanut Marika pyrki vasta nelikymppisenä opiskelemaan ranskaa ja millaisia ponnisteluja opiskelupaikan hankkiminen on vaatinut? Miltä ranskan opiskelu on tuntunut korona-aikaan, kun kurssit järjestetään pääasiassa etänä? Millaisia neuvoja Iiris antaa lukiolaisille, jotka ovat kiinnostuneita kielten ja erityisesti ranskan opiskelusta? Mitä sanottavaa Marikalla on neli-viisikymppisille, jotka miettivät, onko liian myöhäistä pyrkiä opiskelemaan kieltä yliopistoon?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
November 4, 2020
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
60. jaksossa keskustelen kulttuurihistorioitsija, filosofian tohtori Heli Rantalan kanssa hänen uudesta kirjastaan Pikisaaresta Pariisiin. Suomalaismatkaajien kokemuksia 1800-luvun Euroopassa (Gaudeamus, 2020). Keitä olivat suomalaismatkaajat, joilla oli mahdollisuus pitkiin Euroopan-matkoihin 1800-luvulla? Miten Turun Pikisaaresta pääsi aikoinaan matkustamaan Pariisiin ja muualle Eurooppaan? Miten suomalaismatkaajat kokivat Pariisin 1800-luvun toistuvien vallankumousten aikoina? Millainen kielitaito suomalaismatkaajilla oli ja miten he suhtautuivat kohtaamiinsa erilaisiin tapoihin? Mitä me nykyajan suomalaiset voisimme oppia 1800-luvun suomalaismatkaajilta?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
![Ranskaa raakana #59 – Ellen Thesleffin Pariisi ja Firenze: vieraana Hanna-Reetta Schreck]()
October 21, 2020
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
59. jaksossa keskustelen taide- ja kulttuurihistorioitsija Hanna-Reetta Schreckin kanssa suomalaistaiteilija Ellen Thesleffistä (1869–1954) ja erityisesti hänen Pariisin ja Firenzen matkoistaan. Hanna-Reetta on tehnyt kirjan Minä maalaan kuin jumala. Ellen Thesleffin elämä ja taide (2017, Teos) ja Annukka Mäkijärven ja Iida Turpeisen kanssa Ellen T. sarjakuvaromaanin (2019, Teos). Miksi Ellen Thesleff, säätyläisperheen tyttö, päätti parikymppisenä lähteä taidekouluun Pariisiin? Millaista oli suomalaisen naistaiteilijan arki 1800-luvun lopun Pariisissa? Miten Pariisi vaikutti Ellen taiteeseen? Miksi Ellen lähti Pariisista Firenzeen ja mikä oli Italian merkitys hänen elämäänsä ja uraansa? Miten hänen kansainvälisiä vaikutteita saaneeseen taiteeseensa suhtauduttiin Suomessa? Entä millaisia ovat Ellenin kirjoittamat monikieliset kirjeet ja mitä hyötyä taidehistorioitsijalle on ollut kielitaidosta?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
October 7, 2020
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
58. jaksossa keskustelen Helsingin Sanomien toimittajan Heikki Aittokosken kanssa ranskan kielestä, sen oppimisesta ja hyödyntämisestä työelämässä. Puhutaan myös Heikin tekemästä jutusta, joka koski ranskalaisten suhtautumista uuden pääministerin Jean Castexin murteeseen. Millaista hyötyä Heikille on ollut siitä, että hän ryhtyi aikoinaan opiskelemaan ranskaa ensimmäisenä vieraana kielenä? Miksi toimittajan urasta haaveilevan kannattaa osata muitakin kieliä kuin englantia? Mitä pääministeri Jean Castexin murteeseen kohdistuva kritiikki kertoo ranskalaisista? Hyväksytäänkö poliitikon käyttämä murre paremmin Suomessa kuin Ranskassa? Miksi suomalaisen on helpompi ymmärtää Castexin eteläranskalaista puheenpartta kuin pariisilaisen poliitikon puhetta? Mitkä Ranskaan liittyvät teemat kiinnostavat Heikkiä jatkossa?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
![Ranskaa raakana! #57 – Historian jännät naiset Ranskassa: vieraana Maria Pettersson]()
September 23, 2020
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
57. jaksossa keskustelen Maria Petterssonin kanssa hänen tuoreesta kirjastaan Historian jännät naiset (Atena 2020). Maria kertoo, millainen prosessi oli kerätä tietoa historian naisista monella kielellä. Keskitymme erityisesti jänniin ranskalaisnaisiin ja Ranskassa vaikuttaneisiin naisiin. Kemisti Marie-Anne Paulze Lavoisier kehitti miehensä kanssa aineen häviämättömyyden lain ja keksi mitä palaminen on, mutta mitä tapahtui, kun tutkimuksen tekijä piti nimetä? Miten Josephine Baker päätyi Pariisiin vaudeville-tähdeksi, aktivistiksi, suomalaisen Jarin adoptioäidiksi ja sai lopulta ensimmäisenä amerikkalaisnaisena Ranskan valtion sotasankarihautajaiset? Mikä oli hovinarri Mathurinen uroteko legendan mukaan? Miten Jelizaveta Pilenkosta, Venäjän ensimmäisestä naisteologista, tuli Maria Pariisilainen ja Ranskan vastarintaliikkeen sankari? Millaista kaksoiselämää eli taidehistorioitsija Rose Valland Saksan miehitysvallan aikana Ranskassa?
Kuuntele myös:
Maria Pettersson ja historian naiset -podcast Yle Areenassa
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
September 9, 2020
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
56. jaksossa keskustelen dos. Antti Kujalan kanssa hänen kirjastaan Kivenmurskaajat. Kolonialismin historia (2019, Atena) joka sai Lauri Jäntin tunnustuspalkinnon. Tässä jaksossa keskitytään Ranskan siirtomaahistoriaan. Miksi Ranska alkoi valloittaa siirtomaita 1600-luvulla? Mitä alueita Ranska on vuosisatojen saatossa hallinnut? Miten ranskalainen hallintotapa Afrikassa erosi brittiläisestä? Miten siirtomaavalta päättyi Algeriassa ja muualla Ranskan afrikkalaisessa imperiumissa? Mikä oli siirtomaiden merkitys Ranskalle?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
August 26, 2020
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
55. jaksossa keskustelen Anneli Taimion kanssa kirjasta Ranskaa rönsyillen (2020, Books on Demand), jonka hän on tehnyt yhdessä Taru Tarvaisen kanssa. Pieni kalligrafiaa sisältävä kirjanen sisältää kuvauksia tapakulttuurista ja anekdootteja, monivalintakysymyksiä, ilmauksia ja fraaseja. Miten Ranskassa käyttäydytään ruokapöydässä: saako myöhästyä, voiko ruokaa jättää ja miten on kiitoksen laita? Millaiset toivotukset ovat Ranskassa tärkeitä eron hetkellä? Miksi ranskan ääntäminen on helpompaa kuin englannin? Miten Cannes ja Citroën äännetään? Entä miten Tuhkimon kenkä liittyy ranskan kieleen?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
August 12, 2020
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
Tuomi Elmgren-Heinonen antoi suositussa oppaassaan Käytöksen kultainen kirja (1954) ohjeita tapakulttuurista niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Millaisia ohjeita hän antoi Pariisin lähtevälle suomalaistytölle Kirstille? Oliko Pariisi pelottava paikka nuorelle tytölle? Miten sopeutua ranskalaistalon tapoihin ja ruokailuun? Millaisia ohjeita Elmgren-Heinonen antaa ranskalaisesta keskustelukulttuurista? Entä miten hän kuvasi ranskalaista rakkauselämää 1950-luvulla?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
June 18, 2020
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
53. jaksossa keskustelen ranskalaisen filosofin Simone de Beauvoirin elämästä toimittaja Eleonoora Riihisen kanssa. Käsittelemme aihetta Kate Kirkpatrick (2019) kirjoittaman englanninkielisen elämäkerran pohjalta Becoming Beauvoir: A Life (Bloomsbury). Miten porvarisperheen tytöstä tuli radikaali ajattelija? Millaista elämää de Beauvoir vietti avoimessa suhteessa filosofi Jean-Paul Satren kanssa? Miksi teos Toinen sukupuoli (’Le deuxième sexe’) sai aikoinaan ristiriitaisen vastaanoton? Millainen oli de Beauvoirin suhde feminismiin?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
![Ranskaa raakana! #52 – Markiisitar de Sévignén kirjeet: vieraina Riikka-Maria Rosenberg ja Ulla Tuomarla]()
June 3, 2020
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
52. jaksossa vierainani ovat Riikka-Maria Rosenberg ja Ulla Tuomarla, jotka ovat toimittaneet suomeksi Markiisitar de Sévignén kirjeet 1648–1696 (Teos, 2020). Kirjeet on suomennettu käännöstyöryhmän voimin, johon kuului ranskan opiskelijoita Helsingin yliopistosta. Riikka-Maria ja Ulla lukevat kuulijoille yhden kirjeen. Miksi 1600-luvulla kirjoitetut kirjeet ovat kiinnostavia myös suomalaiselle nykylukijalle? Millä tavoin markiisitar yritti puuttua tyttärensä elämään? Millaisen kuvan kirjeet antavat Ranskan hovin ja yläluokan elämästä? Mistä kertoo se, että Ranskassa on korona-aikaan kiertänyt sosiaalisessa mediassa väärennöskirje, jota väitettiin Madame de Sévignén kirjoittamaksi?
Madame de Sévignén elämästä voi kuunnella myös Ranskaa raakana podcastin jaksoissa 39 ja 40, joissa vierailivat Riikka-Maria Rosenberg ja Rose-Marie Peake.
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
