February 24, 2021
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
67. jaksossa vieraanani dosentti Ilpo Kempas, joka työskentelee romaanisten kielten lehtorina Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Ilpon tuore artikkeli koskee ranskan kielen kysymysrakenteita kielenoppijan haasteena. Miksi ranskan kysymyslauseet ovat kielenoppijalle haastavia? Miten viskurilain tunteminen voi auttaa kielenoppijaa? Est-ce que -rakennetta tarjotaan usein kielenoppijalle ratkaisuksi kysymyksiin, mutta mitä sen käytössä tulee huomioida? Millaisen muistisäännön Ilpo antaa interrogatiivipronomin quand/comment jne. sisältävien kysymysten muodostukseen kirjoitetussa kielessä? Millaisista kysymysrakenteiden opettelusta kielenoppijan kannattaa aloittaa? Ja onko se niin vakavaa, jos kielenoppijan kysymysrakenteet eivät mene normatiivisen kieliopin mukaisesti?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
February 10, 2021
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
66. jaksossa keskustellaan Neflixin uutuussarjasta Emily in Paris, jossa amerikkalainen ja ranskalainen kulttuuri törmäävät. Vieraanani on Mikaela Moisio, joka opiskelee elokuva-alan maisterintutkintoa Brysselissä. Pariisi on Mikaelalle tuttu, sillä hän on itsekin asunut kaupungissa. Miksi supersuosittu sarja on ärsyttänyt osaa pariisilaisista? Minkä vuoksi viihteellisiä sarjoja vastaan on helppo hyökätä? Mitä netissä kiertävät meemit kertovat sarjan vastaanotosta? Innostaako Emily in Paris opiskelemaan ranskan kieltä? Ja voisiko tämä sarja opettaa meille jotakin kulttuurien välisistä kohtaamisista?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
January 27, 2021
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
65. jaksossa vieraanani vieraanani on Pariisissa asuva vapaa toimittaja Pihla Hintikka, jonka esikoisromaani Hetken Pariisi on meidän (Otava, 2020) sijoittuu pariisilaisiin taide- ja muotipiireihin. Miksi Pihla muutti aikoinaan Pariisiin ja millainen suhde hänellä on ranskan kieleen? Miten suomalaiskirjailija on onnistunut julkaisemaan myös tietokirjoja ranskan kielellä? Onko Pihla hyödyntänyt omia kokemuksiaan mallimaailmasta esikoisromaanissaan? Miksi kirjailija valitsi romaaninsa päähenkilöiksi kolme eri-ikäistä naista ja sitoi tapahtumat ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin tapahtumiin? Kenelle Pihla suosittelee romaaniaan? Kirjailija lukee myös otteen romaanista podcastin kuulijoille!
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
January 13, 2021
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
64. jaksossa puhutaan kieli-ideologioista. Filosofian tohtori Susanna Hakulinen (2020) on väitöskirjassaan tutkinut suomen ja ruotsin opetusta ja oppimista kolmen maan yliopistoissa: Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa.
Miksi ranskalaiset yliopisto-opiskelijat ryhtyvät opiskelemaan suomea tai ruotsia? Millaista suomen ja ruotsin opiskelu on Ranskassa? Millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja oli suomalaisten, ruotsalaisten ja ranskalaisten kielenoppijoiden profiileissa? Kokivatko kielenoppijat itsensä monikielisiksi ja millaisia kieli-ideologioita heillä oli? Miten pääsisimme eroon natiivipuhujan ihanteesta ja miksi se olisi niin tärkeää heittää romukoppaan?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
December 16, 2020
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
63. jaksossa vieraanani on historioitsija Ville Eerola. Hänen uusi romaaninsa Nuori Waltari (2020, Docendo) kertoo kesästä 1929, jolloin Mika Waltari matkusti Pariisiin. Miksi Ville halusi kirjoittaa kirjan nuoresta Waltarista ja sijoittaa sen juuri Pariisiin? Millainen on kirjailijan oma suhde Ranskaan ja Pariisiin sekä ranskan kieleen? Miten Ville rakensi romaanin aikaan sopivaa kieltä? Miten romaani kuvaa Waltarin suhteita Olavi Paavolaiseen sekä Elina Vaaraan ja Astrid Jäppiseen? Miksi Waltarilla ja hänen aikalaisillaan oli kaipuu metropoleihin kuten Pariisiin? Mitä nykyihminen voisi oppia nuorelta Waltarilta? Ville lukee kuuntelijoille myös valitsemansa otteen romaanista: Waltari istuu pariisilaiskahvilassa ja muistelee suhdettaan Elina Vaaraan.
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
December 2, 2020
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
62. jaksossa teemana on ranskalaiskirjailija Edouard Louis ja hänen kaksi romaaniaan Ei enää Eddy (2014, suom. 2019, Tammi) ja Väkivallan historia (2016, suom. 2020, Tammi). Aiheesta keskustelevat kaunokirjallisuuden suomentaja Lotta Toivanen sekä kirjallisuuden ja ranskan opiskelija Mikko Viinamäki Helsingin yliopistosta. Millainen kirjailija on nuori ranskalaissensaatio Edouard Louis? Miten Louis kuvaa häpeään, sukupuoleen ja inhoon liittyviä teemoja Eddy-romaanissa? Mistä romaanissa Väkivallan historia on kyse? Millainen haaste on ollut suomentaa puhekieltä ja moniäänisyyttä Louis’n romaaneissa? Miksi suomalaislukijan kannattaa tarttua Edouard Louis’n romaaneihin? Kuullaan myös, kun Lotta Toivanen lukee otteen Eddy-romaanista ranskaksi ja suomeksi!
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
November 18, 2020
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
61. jaksossa puhutaan ranskan opiskelusta yliopistossa. Vierainani on kaksi uutta ranskan opiskelijaa Helsingin yliopistosta, Marika Helovuo ja Iiris Karikytö. Miksi Iiris halusi tulla lukion ja yhden välivuoden jälkeen opiskelemaan ranskaa? Miksi aina ranskaa rakastanut Marika pyrki vasta nelikymppisenä opiskelemaan ranskaa ja millaisia ponnisteluja opiskelupaikan hankkiminen on vaatinut? Miltä ranskan opiskelu on tuntunut korona-aikaan, kun kurssit järjestetään pääasiassa etänä? Millaisia neuvoja Iiris antaa lukiolaisille, jotka ovat kiinnostuneita kielten ja erityisesti ranskan opiskelusta? Mitä sanottavaa Marikalla on neli-viisikymppisille, jotka miettivät, onko liian myöhäistä pyrkiä opiskelemaan kieltä yliopistoon?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
November 4, 2020
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
60. jaksossa keskustelen kulttuurihistorioitsija, filosofian tohtori Heli Rantalan kanssa hänen uudesta kirjastaan Pikisaaresta Pariisiin. Suomalaismatkaajien kokemuksia 1800-luvun Euroopassa (Gaudeamus, 2020). Keitä olivat suomalaismatkaajat, joilla oli mahdollisuus pitkiin Euroopan-matkoihin 1800-luvulla? Miten Turun Pikisaaresta pääsi aikoinaan matkustamaan Pariisiin ja muualle Eurooppaan? Miten suomalaismatkaajat kokivat Pariisin 1800-luvun toistuvien vallankumousten aikoina? Millainen kielitaito suomalaismatkaajilla oli ja miten he suhtautuivat kohtaamiinsa erilaisiin tapoihin? Mitä me nykyajan suomalaiset voisimme oppia 1800-luvun suomalaismatkaajilta?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
![Ranskaa raakana #59 – Ellen Thesleffin Pariisi ja Firenze: vieraana Hanna-Reetta Schreck]()
October 21, 2020
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
59. jaksossa keskustelen taide- ja kulttuurihistorioitsija Hanna-Reetta Schreckin kanssa suomalaistaiteilija Ellen Thesleffistä (1869–1954) ja erityisesti hänen Pariisin ja Firenzen matkoistaan. Hanna-Reetta on tehnyt kirjan Minä maalaan kuin jumala. Ellen Thesleffin elämä ja taide (2017, Teos) ja Annukka Mäkijärven ja Iida Turpeisen kanssa Ellen T. sarjakuvaromaanin (2019, Teos). Miksi Ellen Thesleff, säätyläisperheen tyttö, päätti parikymppisenä lähteä taidekouluun Pariisiin? Millaista oli suomalaisen naistaiteilijan arki 1800-luvun lopun Pariisissa? Miten Pariisi vaikutti Ellen taiteeseen? Miksi Ellen lähti Pariisista Firenzeen ja mikä oli Italian merkitys hänen elämäänsä ja uraansa? Miten hänen kansainvälisiä vaikutteita saaneeseen taiteeseensa suhtauduttiin Suomessa? Entä millaisia ovat Ellenin kirjoittamat monikieliset kirjeet ja mitä hyötyä taidehistorioitsijalle on ollut kielitaidosta?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
October 7, 2020
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
58. jaksossa keskustelen Helsingin Sanomien toimittajan Heikki Aittokosken kanssa ranskan kielestä, sen oppimisesta ja hyödyntämisestä työelämässä. Puhutaan myös Heikin tekemästä jutusta, joka koski ranskalaisten suhtautumista uuden pääministerin Jean Castexin murteeseen. Millaista hyötyä Heikille on ollut siitä, että hän ryhtyi aikoinaan opiskelemaan ranskaa ensimmäisenä vieraana kielenä? Miksi toimittajan urasta haaveilevan kannattaa osata muitakin kieliä kuin englantia? Mitä pääministeri Jean Castexin murteeseen kohdistuva kritiikki kertoo ranskalaisista? Hyväksytäänkö poliitikon käyttämä murre paremmin Suomessa kuin Ranskassa? Miksi suomalaisen on helpompi ymmärtää Castexin eteläranskalaista puheenpartta kuin pariisilaisen poliitikon puhetta? Mitkä Ranskaan liittyvät teemat kiinnostavat Heikkiä jatkossa?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
