Ranskaa raakana! -podcast kielestä ja kulttuurista. Oppaana FT Johanna Isosävi, joka tutkii kohteliaisuutta Koneen säätiön tuella. Bon appétit!
Sarja ranskalaisen kohteliaisuuden historiasta, osa 6.
41. jaksossa tarkastelen ranskalaisia käytöstapoja 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Miksi ensimmäinen maailmansota muutti käytöstapoja Ranskassa? Millä tavoin käytöstavat yksinkertaistuivat? Miten ranskalaiset suhtautuivat kohteliaisuuden kriisiin?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
40. jaksossa vierainani jatkavat historian tutkijat, filosofian tohtorit Rose-Marie Peake ja Riikka-Maria Rosenberg. Heidän uusi teoksensa on nimeltään Korsetti ja krusifiksi. Vaikutusvaltaisia barokin ajan pariisittaria (2019), jossa tietokirjaan yhdistyy fiktiivisiä katkelmia. Teos kertoo aikansa kolmesta eliittinaisesta, jotka olivat kirjeiden kirjoittajana kunnostautunut Mme de Sévigné, kurtisaani Ninon de Lenclos ja laupeudentyölle omistautuneen sisarkunnan perustaja Louise de Marillac.
Tuplajakson toisessa osassa Rose-Marie ja Riikka-Maria kertovat erityisesti 1600-luvun pariisilaiseliitin seksuaalisuudesta ja suhtautumisesta kuolemaan. Miten seksuaalisuutta koskeva kaksinaismoralismi ilmeni maallisen eliitin keskuudessa Pariisissa? Millaisia seksuaalisuuden muotoja ja fetissejä Kristusten morsiamet harjoittivat luostareissa? Miten ajan ihmiset suhtautuivat kuolemaan ja millainen oli hyvä kuolema? Mitä opittavaa nykyihmisillä olisi Mme de Sévignéltä, Ninon de Lenclos’lta ja Louise de Marillacilta?
Lisää kielen ja kulttuurien ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
39. jaksossa vierainani ovat historian tutkijat, filosofian tohtorit Rose-Marie Peake ja Riikka-Maria Rosenberg. Heidän uusi teoksensa on nimeltään Korsetti ja krusifiksi. Vaikutusvaltaisia barokin ajan pariisittaria (2019), jossa tietokirjaan yhdistyy fiktiivisiä katkelmia. Teos kertoo aikansa kolmesta eliittinaisesta, jotka olivat kirjeiden kirjoittajana kunnostautunut Mme de Sévigné, kurtisaani Ninon de Lenclos ja laupeudentyölle omistautuneen sisarkunnan perustaja Louise de Marillac.
Tuplajakson ensimmäisessä osassa Rose-Marie ja Riikka-Maria lukevat pätkän teoksensa fiktiivisestä katkelmasta. Keskustelemme 1600-luvun eliittipariisittarien poikkeuksellisesta itsenäisyydestä, asumisesta ja pukeutumisesta. Miten eliittipariisittaret sisustivat kaupunkiasuntoja, maalaiskartanoita, luostareita ja kotien rukoushuoneita? Miten maallisten eliittinaisten tuli pukeutua, jotta he olisivat ilmaisseet kohteliaisuutta ja tehneet vaikutuksen vertaisiinsa? Millä tavoin hengellisten naisten ryysyperformanssi erosi maallisten naisten pukeutumisesta?
Lisää kielen ja kulttuurien ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
38. jaksossa vieraanani on uskontotieteilijä, filosofian tohtori Johanna Konttori, joka on Katsomukset.fi:n päätoimittaja. Väitöskirjassaan (2015) Johanna tutki Ranskassa käytyjä poliittisia debatteja, jotka koskivat musliminaisten oikeutta käyttää päähuivia ja kasvohuntua julkisessa tilassa. Mistä on peräisin ranskalainen laïcité eli tunnustuksettomuuden periaate ja mitä se tarkoittaa? Miksi musliminaisten päähuivit ja kasvohunnut on koettu niin suureksi uhaksi, että 2000-luvulla Ranskassa on säädetty kaksi lakia niiden kieltämiseksi julkisissa tiloissa? Millaisia seurauksia uskontolukutaidolle aiheuttaa se, ettei ranskalaisissa kouluissa opeteta uskontoja?
Lisää kielen ja kulttuurien ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
37. jaksossa vieraanani on Pariisissa asuva Yleisradion uutistoimittaja Annastiina Heikkilä, jonka uusin kirja on nimeltään Miksi Ranska raivoaa? Macron ja keskiluokan kapina. Miten kaksi uuden ajan demokratiaa edustavaa ilmiötä, keltaliiviliike ja presidentti Emmanuel Macron, liittyivät toisiinsa? Mitä syitä oli keltaliivikapinan taustalla? Miten Ranskassa kytevät keskiluokan ongelmat ovat osa laajempaa globalisaatiota?
Lisää kielen ja kulttuurien ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
36. jaksossa vieraanani on Ranskan Instituutin kulttuurivastaava Michaël Toledano. Hän on ollut mukana järjestämässä Helsingin Kirjamessuja, joissa Ranska on teemamaana. Ketä ranskalaisia nykykirjailijoita kannattaa lukea? Millaisia Ranskaan liittyviä kulttuurivinkkejä Michaël antaa suomalaisille? Puhetta myös kielistä: miten Michaël on oppinut suomen kielen?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
35. jaksossa vieraanani on kirjailija Milja Kaunisto, jonka uusi romaani Tulenpunainen kabaree (2019) kertoo vuoden 1900 Pariisista. Faktaa ja fiktiota yhdistelevä romaanissa seikkailevat Ville Valgrén, Moulin Rougen kabareetanssijat ja naisvankilan vartijakokelas Albert S Grosjean. Haastattelussa kuullaan myös romaanin alku Miljan itsensä lukemana. Lisäksi Milja kertoo, miten hänestä tuli Ranskassa asuva kirjailija, mistä hän sai idean uusimpaan romaaniinsa ja miten hän työskentelee. Entä miten Ranskassa asuva kirjailija pitää suomen kielen taitoaan yllä?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
34. jaksossa vieraani on näyttelijä Sari Havas, joka kertoo kirjastaan Riviera-terveisin Sari Havas (toimittanut Merja Asikainen, 2019). Sari hankki asunnon Etelä-Ranskasta jo yli 10 vuotta sitten. Millaisia ranskan kielen vinkkejä Sari antaa arkisiin kohtaamisiin Ranskassa? Millaista on elämä Etelä-Ranskassa? Mitä kannattaa huomioida, jos haluaa hankkia oman asunnon Rivieralta? Entä mitä Ranska on opettanut Sarille?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
33. jaksossa vieraanani on kääntäjä Taina Helkamo, joka kertoo erityisesti Alice Zeniterin teoksen Unohtamisen taito (2019) suomentamisesta. Taina lukee meille myös otteen suomennoksesta, romaanin alun! Mitä haasteita Zeniterin romaanin kääntämisessä oli? Mitä kääntäjä ajattelee siitä, että kirja-arvioissa usein ohitetaan suomentajan panos? Millaista sinnikkyyttä on vaatinut elannon hankkiminen kaunokirjallisuuden suomentajana?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
32. jaksossa vieraanani on ranskan ja englannin opettaja ja oppimateriaalin tekijä Minni Heikkinen, jonka kanssa keskustelen varhennetusta kielenopetuksesta. Vuoden 2020 alusta lähtien kaikissa kouluissa A1-kielen opiskelu alkaa jo peruskoulun ensimmäiseltä luokalta. Minkä takia kielenopetusta varhennetaan? Miksi lapselle kannattaa valita ensimmäiseksi kieleksi jokin muu kieli kuin englanti? Millä menetelmillä pienille lapsille opetetaan vierasta kieltä? Miten ekaluokkalaiset itse ovat kokeneet ranskan opiskelun?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
