Ranskaa raakana!

Ranskaa raakana! #113 – Emmanuel Macronin ensimmäinen kausi Ranskan presidenttinä: vieraana Pekka Väisänen

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 

113. jaksossa vieraanani on yhteiskuntatieteiden tohtori Pekka Väisänen, joka tarkasteli väitöskirjassaan Ranskan presidentti Emmanuel Macronin puheita. Miten Macronin oli mahdollista nousta tuntemattomuudesta suoraan presidentiksi? Miksi Ranskan presidentillä on paljon enemmän valtaa kuin Suomen presidentillä? Voiko Macronia arvioida oikeisto-vasemmisto akselilla? Miten riskiyhteiskunta ja kolmannen tien politiikka liittyvät Macronin politiikkaan? Keiden ajattelijoiden vaikutus näkyy Macronin puheissa? Mitkä ovat Macronin teemat toisella presidenttikaudella?

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com 

Ranskaa raakana! #112 – Miesten suurimmat salaisuudet: vieraina Marja Luoma ja Sampsa Peltonen

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 

112. jaksossa puhutaan Mohamed Mbougar Sarrin menestysromaanista La plus secrète mémoire des hommes, joka ilmestyi nimellä Miesten syvimmät salaisuudet (Gummerus, 2022) Marja Luoman ja Sampsa Peltosen suomentamana. Romaanissa kuljetaan mystisen kirjailijan T.C. Elimanen jalanjäljissä Senegalissa, Ranskassa ja Argentiinassa, ja se käsittelee maailmanhistorian tapahtumia kuten kolonialismia. Kuka on nuori senegalilainen, Pariisissa asuva ja ranskaksi kirjoittava Mohamed Mbougar Sarr? Miksi Miesten syvimmät salaisuudet on niin suosittu romaani? Miksi Marja ja Sampsa suomensivat romaanin yhdessä? Millainen kokemus oli romaanin suomentaminen yhteistyössä? Millainen on Sarrin kieli ja tyyli? Miksi Miesten syvimmät salaisuudet kannattaa lukea? Kuullaan myös ote suomennoksesta Sampsan lukemana!  

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! #111 –Se kesä Pariisissa: vieraana Anneli Vehkoo

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 

111. jaksossa vieraanani on kirjailija ja toimittaja Anneli Vehkoo, joka asuu Pariisissa. Puhutaan erityisesti Annelin uudesta romaanista Se kesä Pariisissa (2022, Karisto), jonka päähenkilö Sini on viisikymppinen nainen, joka kokee kriisin avioeron myötä ja päättää hetkeksi paeta elämäänsä Pariisiin. Miten Anneli päätyi asumaan Ranskaan? Millaista on asua Pariisissa? Miksi Anneli alkoi kirjoittaa romaaneja? Kenelle Se kesä Pariisissa on suunnattu? Miten Pariisissa asuminen on vaikuttanut Annelin kirjoittamiseen? Miten kirjailija pitää kosketusta yllä suomen kieleen? Anneli lukee myös otteen romaanistaan! 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! #110 –Viinitilan mysteerit: Malja uudelle vieraana Laura Andersson

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 

110. jaksossa vieraanani on kirjailija Laura Andersson, jonka uusi äänikirjasarja (2022, Otava) Viinitilan mysteerit – Malja uudelle 1, 2 ja 3 sijoittuu Loiren laaksoon, Ranskaan. Millainen on Lauran oma suhde Ranskaan? Mistä Viinitilan mysteereissä on kyse? Miksi Laura halusi kirjoittaa äänikirjasarjan, vaikka kirjailijat ovat valittaneet pienempiä tekijänpalkkioita kuin paineituissa kirjoissa? Erosiko äänikirjasarjan kirjoittaminen luetuksi tarkoitetun kirjan kirjoittamisesta? Saako Viinitilan mysteerit jatkoa?

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! #109 – Ranskan kielen opiskelu yliopistossa: vieraana Krista Leipivaara

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.  

109. jaksossa puhutaan ranskan kielen opiskelusta Helsingin yliopistossa. Vieraanani on ranskan maisteriopiskelija Krista Leipivaara. Tästä jaksosta saa tietoa siitä, millaista on opiskella ranskaa pääaineena ja millaisia valinnaisia opintoja tutkintoon voi liittää! Miksi Krista vaihtoi suunnitelmat oikeustieteellisessä opiskelusta ranskan kieleen? Millainen prosessi oli päästä opiskelemaan ranskaa yliopistoon? Miten ranskan opinnot yliopistossa eroavat lukio-opiskelusta? Millaista oli olla vaihto-opiskelijana Lyonissa? Millaista on tehdä maisterintutkielmaa? Millaisia geneerisiä taitoja yliopisto-opiskelu antaa? Minne ranskan opiskelija voi työllistyä?

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! #108 – Suomen Goncourt-valinta: vieraana Satu Annala

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 

108. jaksossa puhutaan Suomen Goncourt-valinnasta, joka on ranskalaisen Goncourt-kirjallisuuspalkinnon sisarpalkinto. Vieraanani on ranskan maisteriopiskelija Satu Annala Helsingin yliopistosta, joka voitti Goncourt-valintaan liittyvän kirjallisuuskritiikkikilpailun. Varoitus: tästä jaksosta saattaa löytyä hyvin kirjallisuusvinkkejä! Mikä on Prix Goncourt? Kuka voi osallistua Suomen Goncourt-valintaan? Mitkä kirjat olivat mukana? Mikä kirja voitti Suomen Goncourt-valinnan? Mikä on tähän liittyvä kirjallisuuskritiikkikilpailu? Kenelle Satu suosittelee osallistumista Suomen Goncourt-valintaan?

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! #107 –Georges Simenonin Maigret-kirjat: vieraana Mari Moisio

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 

107. jaksossa puhutaan belgialaisen kirjailijan Georges Simenonin Maigret-dekkareista, joista järjestin Instagramin kirjagram-yhteisössä haasteen #KimppalukuMaigret. Vieraanani on kirjagrammaaja Mari Moisio. Miksi Mari aloitti postaamaan kirjoista ja mitä hän on siitä saanut? Millainen kirjailija oli Georges Simenon? Miksi kustantamo ei ensin uskonut Maigret-dekkareihin? Miksi Mari halusi tarttua Maigret-kirjoihin? Miten uudet Taina Helkamon suomennokset toimivat? Miksi kannattaa lukea Maigret-kirjoja? Miten innostaa ihmisiä lukemaan? Mari lukee myös otteen Maigret-kertomuksesta. 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! #106 – Ranskaa ja aikidoa: vieraana Mari Wiklund

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 

106. jaksossa puhutaan ranskasta ja aikidosta Mari Wiklundin kanssa. Miten nämä kaksi teemaa liittyvät yhteen? Miten sujui Marin ensimmäinen aikidomatka Pariisiin 15-vuotiaana? Millainen kokemus oli opiskella ranskalaisessa yliopistossa? Miten Mari tutustui kuuluisan ranskalaisnäyttelijän tyttäreen? Miten haaveet aikidourasta vaihtuivat ranskan kielen väitöskirjaan? Mitä neuvoja Mari antaa vanhemmille, joiden urheilevat lapset haluaisivat lähteä ulkomaille? 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! #105 – Victor Hugon romaani Pariisin Notre Dame: vieraina Minna Ruokonen ja Hanna Sievänen

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 

105. jaksossa puhutaan Instagramin kirjaharrastajien yhteisöstä Kirjagramista ja siellä järjestämästäni lukuhaasteesta #KimppalukuNotreDame, jossa luettiin Victor Hugon klassikkoteos Pariisin Notre Dame. Vierainani ovat kirjagrammaajat Minna Ruokonen ja Hanna Sievänen. Mikä on Kirjagram? Miksi Minna ja Hanna halusivat lähteä mukaan lukemaan Pariisin Notre Dame? Millainen on romaanin suomennos ja mitä suomentajasta tiedetään? Miten sujui Notre Damen lukeminen ranskaksi? Millainen romaanin lukukokemus oli kirjagrammaajille? Kenen kannattaa lukea romaani? Minna lukee myös otteen Pariisin Notre Damen suomennoksesta.

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! #104 – Vapauden tuli: vieraana Tommi Uschanov

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

104. jaksossa vieraanani on Tommi Uschanov, joka on suomentanut Wolfram Eilenbergerin teoksen Vapauden tuli. Filosofian pelastus synkkinä aikoina 1933-1943 (2021, Siltala). Teoksessa käsitellään 1900-luvun vaikutusvaltaisimpia naisfilosofeja, jotka ovat Simone de Beauvoir, Hannah Arendt, Simone Weil ja Ayn Rand. Miksi on tärkeää esitellä juuri nämä filosofit? Miksi teos keskittyy vuosiin 1933–43? Miten kahden ranskalaisen Simonen ajattelu erosi toisistaan ja oliko jotain yhtäläisyyksiä? Miten juutaistausta ja maastamuutto näkyvät Arendtin ja Randin ajattelussa? Onko Ay Rand muuttanut nimensä suomalaisen kirjailijan Aino Kallaksen mukaan? Voiko filosofia olla pelastuksemme vaikeina aikoina? Tommi lukee myös otteen teoksesta. 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com