March 25, 2020
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
47. jaksossa vieraanani on Lyonissa asuva Rauna Mounard, joka on elänyt jo vajaat kaksikymmentä vuotta Ranskassa. Rauna kirjoittaa blogia Kulttuurien yhtäläisyyksiä sekä eroja. Elämää ranskalaisten kanssa, joka löytyy osoitteesta https://livewithfrench.wordpress.com/. Mitä tarkoittaa kulttuurillisessa välitilassa eläminen? Miten Ranskassa ruokaillaan? Millaisia eroja esiintyy suomalaisten ja ranskalaisten välillä juomakulttuurissa ja tupakoinnissa? Millaisia ääripäiden suhtautumisia Ranskasta löytyy alastomuuteen? Entä miten ranskalaiset kasvattavat lapsiaan? Lopuksi Rauna kertoo, miten Lyonissa eletään koronaviruksen aikaan, kun ulkona liikkumista on rajoitettu.
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
March 24, 2020
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
46. jaksossa kerron, kuinka tutkijavierailu Lyonissa päättyi koronakaranteeniin, pari viikkoa suunniteltua aikaisemmin. Millaista oli elämä Ranskassa koronaviruksen aikana? Miten Macronin määräykset 12.3.2020 muuttivat tilanteen? Millaista oli järjestää paluu Suomeen, ennen kuin Ranska sulkeutuu?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
March 11, 2020
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
45. jaksossa puhutaan ranskalaisesta yläkoulusta (le collège). Suomalaislapsi kertoo kokemuksistaan. Millaista oli siirtyä suomalaiselta vitosluokalta ranskalaiselle yläasteelle? Mitä aineita 11–12-vuotiaana opiskellaan ranskalaisella yläasteella? Kuinka pitkiä koulupäivät ovat? Millainen on kouluruokailu? Miksi carnet de liaison pitää näyttää kouluun mennessä ja sieltä poistuessa?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
February 26, 2020
44. jaksossa tarkastelen Mathieu Avanzin (2019) ranskan kielen alueellista vaihtelua käsittelevää kirjaa Parlez-vous (les) Français? Atlas des expressions de nos régions (’Puhutteko ranskan kieliä? Alueidemme sanontojen atlas’). Millaisia sanoja ja sanontoja Euroopassa puhutussa ranskassa käytetään? Montako poskisuukkoa eri alueilla annetaan ja kummasta poskesta aloitetaan? Minkä alueellisen ilmauksen käyttäminen herätti huomiota presidentti Macronin puheessa? Missä voidaan tervehtiä tuttua sanomalla Adieu?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
February 12, 2020
43. jaksossa kerron Ranskan kolmanneksi suurimmasta kaupungista, Lyonista. Tervetuloa nojatuolimatkalle! 12 + 1 nähtävyyttä löytyvät myös blogistani.
Miten Lyoniin kannattaa matkustaa Helsingistä? Mitä nähdä, jos on yksi, kaksi tai kolme päivää aikaa Lyonissa? Missä sijaitsevat Lyonin vanhimmat osat? Millaiset nähtävyydet liittyvät huippukokki Paul Bocuseen? Millaisia museoita Lyonissa on? Missä voi ihailla kuuluisia seinämaalauksia? Ja mikä on Lyonin bonusnähtävyys?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
January 29, 2020
Sarja ranskalaisen kohteliaisuuden historiasta, päätösosa 7.
42. jaksossa tarkastelen ranskalaisia käytöstapoja 1900-luvun puolivälistä 2000-luvun alkuun. Miten kohteliaisuus muuttui Ranskassa toisen maailmansodan jälkeen: köyhtyivätkö käytöstavat vai kokivatko ne nuorennusleikkauksen? Miksi feministit vastustivat porvarillisia kohteliaisuustapoja? Mitkä paikat säilyivät niin kutsuttuina kohteliaisuuden kehtoina, pitäen sinnikkäästi kiinni vanhoista käytössäännöistä? Millaisia kohteliaisuussääntöjä annettiin autoiluun tai puhelimen käyttöön?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
January 16, 2020
Sarja ranskalaisen kohteliaisuuden historiasta, osa 6.
41. jaksossa tarkastelen ranskalaisia käytöstapoja 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Miksi ensimmäinen maailmansota muutti käytöstapoja Ranskassa? Millä tavoin käytöstavat yksinkertaistuivat? Miten ranskalaiset suhtautuivat kohteliaisuuden kriisiin?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
![Ranskaa raakana! #40 – Korsetti ja krusifiksi. Vaikutusvaltaisia barokin ajan pariisittaria. Vieraina Rose-Marie Peake ja Riikka-Maria Rosenberg. Osa 2.]()
December 16, 2019
40. jaksossa vierainani jatkavat historian tutkijat, filosofian tohtorit Rose-Marie Peake ja Riikka-Maria Rosenberg. Heidän uusi teoksensa on nimeltään Korsetti ja krusifiksi. Vaikutusvaltaisia barokin ajan pariisittaria (2019), jossa tietokirjaan yhdistyy fiktiivisiä katkelmia. Teos kertoo aikansa kolmesta eliittinaisesta, jotka olivat kirjeiden kirjoittajana kunnostautunut Mme de Sévigné, kurtisaani Ninon de Lenclos ja laupeudentyölle omistautuneen sisarkunnan perustaja Louise de Marillac.
Tuplajakson toisessa osassa Rose-Marie ja Riikka-Maria kertovat erityisesti 1600-luvun pariisilaiseliitin seksuaalisuudesta ja suhtautumisesta kuolemaan. Miten seksuaalisuutta koskeva kaksinaismoralismi ilmeni maallisen eliitin keskuudessa Pariisissa? Millaisia seksuaalisuuden muotoja ja fetissejä Kristusten morsiamet harjoittivat luostareissa? Miten ajan ihmiset suhtautuivat kuolemaan ja millainen oli hyvä kuolema? Mitä opittavaa nykyihmisillä olisi Mme de Sévignéltä, Ninon de Lenclos’lta ja Louise de Marillacilta?
Lisää kielen ja kulttuurien ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
![Ranskaa raakana! #39 – Korsetti ja krusifiksi. Vaikutusvaltaisia barokin ajan pariisittaria. Vieraina Rose-Marie Peake ja Riikka-Maria Rosenberg. Osa 1.]()
December 4, 2019
39. jaksossa vierainani ovat historian tutkijat, filosofian tohtorit Rose-Marie Peake ja Riikka-Maria Rosenberg. Heidän uusi teoksensa on nimeltään Korsetti ja krusifiksi. Vaikutusvaltaisia barokin ajan pariisittaria (2019), jossa tietokirjaan yhdistyy fiktiivisiä katkelmia. Teos kertoo aikansa kolmesta eliittinaisesta, jotka olivat kirjeiden kirjoittajana kunnostautunut Mme de Sévigné, kurtisaani Ninon de Lenclos ja laupeudentyölle omistautuneen sisarkunnan perustaja Louise de Marillac.
Tuplajakson ensimmäisessä osassa Rose-Marie ja Riikka-Maria lukevat pätkän teoksensa fiktiivisestä katkelmasta. Keskustelemme 1600-luvun eliittipariisittarien poikkeuksellisesta itsenäisyydestä, asumisesta ja pukeutumisesta. Miten eliittipariisittaret sisustivat kaupunkiasuntoja, maalaiskartanoita, luostareita ja kotien rukoushuoneita? Miten maallisten eliittinaisten tuli pukeutua, jotta he olisivat ilmaisseet kohteliaisuutta ja tehneet vaikutuksen vertaisiinsa? Millä tavoin hengellisten naisten ryysyperformanssi erosi maallisten naisten pukeutumisesta?
Lisää kielen ja kulttuurien ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
November 20, 2019
38. jaksossa vieraanani on uskontotieteilijä, filosofian tohtori Johanna Konttori, joka on Katsomukset.fi:n päätoimittaja. Väitöskirjassaan (2015) Johanna tutki Ranskassa käytyjä poliittisia debatteja, jotka koskivat musliminaisten oikeutta käyttää päähuivia ja kasvohuntua julkisessa tilassa. Mistä on peräisin ranskalainen laïcité eli tunnustuksettomuuden periaate ja mitä se tarkoittaa? Miksi musliminaisten päähuivit ja kasvohunnut on koettu niin suureksi uhaksi, että 2000-luvulla Ranskassa on säädetty kaksi lakia niiden kieltämiseksi julkisissa tiloissa? Millaisia seurauksia uskontolukutaidolle aiheuttaa se, ettei ranskalaisissa kouluissa opeteta uskontoja?
Lisää kielen ja kulttuurien ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
