43.1K
Downloads
152
Episodes
Ranskaa raakana! -podcast kielestä ja kulttuurista. Oppaana ranskan dosentti, filosofian tohtori Johanna Isosävi. Bonne écoute!
Episodes
Wednesday May 05, 2021
Wednesday May 05, 2021
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
72. jaksossa vieraanani on Anna Kortelainen, jonka uusi teos on nimeltään Tulirinta. Romaani Erik Edelfeltistä (Tammi, 2020). Nuorena keuhkotautiin kuollut Erik matkusti Montpellier’n yliopistoon opiskelemaan kokeilevaa sielutiedettä. Miksi Anna halusi kirjoittaa Erik Edelfeltistä ja nimenomaan romaanin? Miten Viipuri liittyy Annan omaan kiinnostukseen Ranskaan ja ranskan kieleen? Millainen on romaanin suhde faktaan ja fiktioon? Millaisista kokemuksista Anna ammensi kuvatessaan Erikin elämää ranskalaisella yliopistolla ja siihen liittyvää ulkopuolisuutta? Miten viinikirva liittyy Erikin tarinaan? Onko romaanin teeman yhteys meidän aikamme kulkutautiin, koronaan, sattumaa? Anna lukee myös valitsemansa otteen Tulirinnasta!
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Wednesday Apr 21, 2021
Wednesday Apr 21, 2021
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
71. jaksossa vieraanani on Teresa Välimäki, jonka uusi teos on nimeltään Le Keittokirja. Pieni pala ranskalaisen maaseutukeittiön tunnelmaa ja tuoksuja (Readme.fi2020). Mistä Teresan rakkaus Ranskaan ja ranskalaiseen ruokaan on saanut alkunsa? Miten Teresa on oppinut ranskan kielen? Mikä on Le Keittokirjan johtoajatus? Millaisesta ranskalaisesta keittiöstä reseptit ovat saaneet inspiraationsa? Mitkä päivän ruokahetket ovat erityisesti Teresan mieleen? Löytyykö Le Keittokirjasta apua korona-arjen kokkailuihin? Entä mikä on Teresan mieleenpainuvin makumuisto Ranskasta?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Wednesday Apr 07, 2021
Wednesday Apr 07, 2021
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
70. jaksossa vierainani ovat Viljami Hukka ja Anna Nurminen, jotka ovat suomentaneet ranskalaisfilosofi Georges Bataillen (1897–1962) teoksen Sisäinen kokemus (Gaudeamus 2020). Miten Viljami ja Anna ovat oppineet ranskaa? Kuka oli ranskalaisfilosofi Georges Bataille ja miksi oli tärkeää suomentaa hänen teoksensa? Mitä Bataille tarkoittaa sisäisellä kokemuksella ja ei-tiedolla? Miksi Bataille ei fanittanut projekteja? Bataille kuului aikoinaan salaseuraan, mistä oli kyse? Mitä uhri Bataillelle edusti? Entä mitä annettavaa Bataillen filosofialla on nykylukijalle?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Wednesday Mar 24, 2021
Wednesday Mar 24, 2021
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
69. jaksossa vieraanani on ranskan ja espanjan opettaja Katriina Kurki, joka tehnyt aikuisopetukseen suunnattuja Chez Olivier (Finn Lectura) oppikirjoja. Miten opettajasta tuli oppikirjailija? Millainen prosessi on tehdä oppikirjoja? Millaisia rajoituksia oppikirjan tekemiseen liittyy? Miten digiaika on muuttanut oppikirjalle asetettuja vaatimuksia? Miten opettajat ja opiskelijat voisivat parhaiten hyödyntää oppikirjoja? Mitä neuvoja Katriina antaa opettajille, jotka ovat kiinnostuneita oppikirjojen tekemisestä?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Wednesday Mar 10, 2021
Wednesday Mar 10, 2021
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
68. jaksossa vierainani ovat kunnallisvaaliehdokkaat Eric Carver (Vihreät) ja Laura Rissanen (Kokoomus), jotka ovat kiinnostuneita edistämään helsinkiläiskoululaisten kieltenopiskelua. Tällä hetkellä kaikkien muiden vieraiden kielten kuin englannin opiskelu on huomattavasti vähentynyt Suomessa, ja käsittelen syitä romahtaneeseen kielitaitoon.
Mikä on Ericin ja Lauran oma suhde kieliin ja niiden opiskeluun? Miksi kieltenopiskelu olisi saatava uuteen nousuun? Mitä Helsinki tekee tällä hetkellä kieltenopiskelun edistämiseksi? Miten kieliä tulisi markkinoida vanhemmille, jotka tekevät päätökset lasten kieltenopiskelusta? Mitkä ovat tärkeimmät keinot, joiden avulla kuntapoliitikot voivat edistää monipuolista kielitaitoa?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Wednesday Feb 24, 2021
Wednesday Feb 24, 2021
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
67. jaksossa vieraanani dosentti Ilpo Kempas, joka työskentelee romaanisten kielten lehtorina Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Ilpon tuore artikkeli koskee ranskan kielen kysymysrakenteita kielenoppijan haasteena. Miksi ranskan kysymyslauseet ovat kielenoppijalle haastavia? Miten viskurilain tunteminen voi auttaa kielenoppijaa? Est-ce que -rakennetta tarjotaan usein kielenoppijalle ratkaisuksi kysymyksiin, mutta mitä sen käytössä tulee huomioida? Millaisen muistisäännön Ilpo antaa interrogatiivipronomin quand/comment jne. sisältävien kysymysten muodostukseen kirjoitetussa kielessä? Millaisista kysymysrakenteiden opettelusta kielenoppijan kannattaa aloittaa? Ja onko se niin vakavaa, jos kielenoppijan kysymysrakenteet eivät mene normatiivisen kieliopin mukaisesti?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Wednesday Feb 10, 2021
Wednesday Feb 10, 2021
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
66. jaksossa keskustellaan Neflixin uutuussarjasta Emily in Paris, jossa amerikkalainen ja ranskalainen kulttuuri törmäävät. Vieraanani on Mikaela Moisio, joka opiskelee elokuva-alan maisterintutkintoa Brysselissä. Pariisi on Mikaelalle tuttu, sillä hän on itsekin asunut kaupungissa. Miksi supersuosittu sarja on ärsyttänyt osaa pariisilaisista? Minkä vuoksi viihteellisiä sarjoja vastaan on helppo hyökätä? Mitä netissä kiertävät meemit kertovat sarjan vastaanotosta? Innostaako Emily in Paris opiskelemaan ranskan kieltä? Ja voisiko tämä sarja opettaa meille jotakin kulttuurien välisistä kohtaamisista?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Wednesday Jan 27, 2021
Wednesday Jan 27, 2021
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
65. jaksossa vieraanani vieraanani on Pariisissa asuva vapaa toimittaja Pihla Hintikka, jonka esikoisromaani Hetken Pariisi on meidän (Otava, 2020) sijoittuu pariisilaisiin taide- ja muotipiireihin. Miksi Pihla muutti aikoinaan Pariisiin ja millainen suhde hänellä on ranskan kieleen? Miten suomalaiskirjailija on onnistunut julkaisemaan myös tietokirjoja ranskan kielellä? Onko Pihla hyödyntänyt omia kokemuksiaan mallimaailmasta esikoisromaanissaan? Miksi kirjailija valitsi romaaninsa päähenkilöiksi kolme eri-ikäistä naista ja sitoi tapahtumat ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin tapahtumiin? Kenelle Pihla suosittelee romaaniaan? Kirjailija lukee myös otteen romaanista podcastin kuulijoille!
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Wednesday Jan 13, 2021
Wednesday Jan 13, 2021
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
64. jaksossa puhutaan kieli-ideologioista. Filosofian tohtori Susanna Hakulinen (2020) on väitöskirjassaan tutkinut suomen ja ruotsin opetusta ja oppimista kolmen maan yliopistoissa: Suomessa, Ruotsissa ja Ranskassa.
Miksi ranskalaiset yliopisto-opiskelijat ryhtyvät opiskelemaan suomea tai ruotsia? Millaista suomen ja ruotsin opiskelu on Ranskassa? Millaisia yhtäläisyyksiä ja eroja oli suomalaisten, ruotsalaisten ja ranskalaisten kielenoppijoiden profiileissa? Kokivatko kielenoppijat itsensä monikielisiksi ja millaisia kieli-ideologioita heillä oli? Miten pääsisimme eroon natiivipuhujan ihanteesta ja miksi se olisi niin tärkeää heittää romukoppaan?
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com
Wednesday Dec 16, 2020
Wednesday Dec 16, 2020
Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.
63. jaksossa vieraanani on historioitsija Ville Eerola. Hänen uusi romaaninsa Nuori Waltari (2020, Docendo) kertoo kesästä 1929, jolloin Mika Waltari matkusti Pariisiin. Miksi Ville halusi kirjoittaa kirjan nuoresta Waltarista ja sijoittaa sen juuri Pariisiin? Millainen on kirjailijan oma suhde Ranskaan ja Pariisiin sekä ranskan kieleen? Miten Ville rakensi romaanin aikaan sopivaa kieltä? Miten romaani kuvaa Waltarin suhteita Olavi Paavolaiseen sekä Elina Vaaraan ja Astrid Jäppiseen? Miksi Waltarilla ja hänen aikalaisillaan oli kaipuu metropoleihin kuten Pariisiin? Mitä nykyihminen voisi oppia nuorelta Waltarilta? Ville lukee kuuntelijoille myös valitsemansa otteen romaanista: Waltari istuu pariisilaiskahvilassa ja muistelee suhdettaan Elina Vaaraan.
Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com