Ranskaa raakana!

Ranskaa raakana! #170 – Välihuudot parlamenttikeskusteluissa: vieraana Eero Voutilainen

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria. 

170. jaksossa puhutaan johtamastani tutkimushankkeesta, jossa on verrattu välihuutoja parlamenttikeskusteluissa Suomessa, Ranskassa ja Saksassa. Vieraanani on väitöskirjatutkija Eero Voutilainen, joka työskentelee johtavana erityisasiantuntijana eduskunnassa. Mitä välihuudot ovat? Millaisia haasteita on välihuutojen tutkimuksessa? Miten välihuudot merkitään eri maiden parlamenttien pöytäkirjoihin? Reagoitiinko välihuutoihin Suomessa, Ranskassa ja Saksassa? Miten välihuudoissa puhuteltiin muita edustajia? Millaisia funktioita välihuudoilla oli? Millaisia vuorovaikutuksellisia tehtäviä naurulla oli parlamenttikeskusteluissa? Mikä on välihuutojen tulevaisuus? Tässä jaksossa kuullaan myös esimerkkejä välihuudoista! 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! #169 – Yritysjohtajana Ranskassa: vieraana Thomas Ehrnrooth

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

169. jaksossa vieraanani on ranskalaisen kulttuurin hyvin tunteva ja pitkän uran yritysmaailmassa johtotehtävissä tehnyt Thomas Ehrnrooth. Miksi Thomas alkoi aikoinaan opiskella ranskan kieltä? Millaista oli työskennellä useita vuosia Montrealissa ja sitten Ranskassa? Mikä oli Thomasin salaisuus: miksi hän pärjäsi hyvin ranskalaisessa yritysmaailmassa? Miten ranskalainen työkulttuuri eroaa suomalaisesta? Muuttiko ranskalaisessa kulttuurissa eläminen Thomasia? Millainen kokemus oli toimia Ranskalais-suomalaisen kauppakamarin puheenjohtajana? Miksi suomalaisten kannattaisi olla mukana bisneksessä Ranskassa? 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! #168 – Gisèle Pelicot’n Hymni elämälle: vieraina Pihla Hintikka ja Lotta Toivanen

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

168. jaksossa puhutaan Ranskaa ja koko maailmaa ravisuttaneesta tapauksesta Pariisissa asuvan toimittajan Pihla Hintikan ja suomentaja Lotta Toivasen kanssa. Gisèle Pelicot’n aviomies huumasi ja raiskasi vaimoaan sekä kutsui kymmeniä miehiä heidän kotiinsa joukkoraiskauksiin kymmenen vuoden ajan. Gisèle Pelicot on kirjoittanut yhdessä toimittaja Judith Perrignonin kanssa teoksen Hymni elämälle: Ei enää häpeää (2026, WSOY).

Millainen kokemus Gisèle Pelicot'n haastattelu oli Pihlalle? Mitä ajatuksia ranskalaisfilosofi Manon Garcían analyysit oikeudenkäynnistä herättävät? Millainen kokemus Lotalle oli kääntää teos, joka ilmestyi yhtä aikaa yli 20 kielellä? Mikä Hymni elämälle -teoksessa puhutteli erityisesti Lottaa ja Pihlaa? Millainen merkitys julkisella oikeudenkäynnillä ja kirjalla on yhteiskunnalliseen keskusteluun seksuaalisesta väkivallasta, sukupuolesta ja moraalisesta vastuusta? Lotta Toivanen lukee myös otteen suomennoksestaan! 

Kuuntele myös jakso #159, jossa keskustelen suomentaja Saana Rusin kanssa Gisèlen Pelicot'n tyttären kirjasta Et ole enää isäni. 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! #167 – Keskiajan naistrubaduurit: vieraana Susanna Niiranen

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

167. jaksossa vieraanani on yleisen historian, erityisesti kulttuurihistorian dosentti Susanna Niiranen, joka työskentelee yliopistonlehtorina Tampereen yliopistossa. Puhutaan keskiajan oksitaaninkielisistä naistrubaduureista, joista Susanna on kirjoittanut ranskankielisen väitöskirjan (2009). Miten Susanna kiinnostui romaanisista kielistä? Mikä oli oksitaanin asema keskiajalla ja nykyään? Mikä oli trubaduurien tehtävä keskiajalla? Mitä lähteitä naistrubaduurien lyriikasta on saatavilla? Millaista oli naistrubaduurien sivistys? Mikä Susannaa puhuttelee eniten naistrubaduurien tarinassa? Voisimme oppia jotain keskiajan naistrubaduureilta? Millainen on Susannan opettama kurssi trubaduureista?

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! #166 – Quebecin ranska: vieraana Martin-Eric Racine

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

166. jaksossa vieraanani on Martin-Éric Racine, joka on syntyisin Quebecistä. Hän on tuttu myös sotilasranskaa käsittelevästä jaksosta #165. Miksi quebeciläiset eivät mielellään puhu itsestään kanadalaisina? Miten ranskan kieli tuli aikoinaan Quebeciin? Miten Quebecin ranska on historiallisesti kehittynyt suhteessa Euroopan ranskaan? Millä tavoin Quebecin ranskan ääntäminen eroaa Euroopan ranskan ääntämisestä? Millaisia quebeciläisiä sanoja on? Miksi Quebecin ranskan puhujat voivat tuntea kielellistä epävarmuutta? Miten ranskan kieli liittyy Quebecissä identiteettiin, nationalismiin ja kulttuuriseen autonomiaan? Mitä neuvoja Martin-Eric antaa suomalaisille ranskan kielen oppijoille, jotka haluaisivat tutustua Quebecin ranskaan? 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana!#165 – Sotilasranska: vieraina Laura Nyman, Martin-Eric Racine & Reidar Wasenius

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

165. jaksossa puhutaan sotilasranskasta. Reservin kapteeni ja Suomen reserviupseeriliiton kansainvälisen toimikunnan puheenjohtaja Laura Nyman perusti vapaamuotoisen sotilasranskan verkoston, joka on kaikille avoin sotilasarvoon katsomatta. Verkostoa hallinnoi reserviupseeriliiton kansainvälinen toimikunta ja koulutustoimikunta. Martin-Éric Racine puolestaan on opettanut sotilasranskaa ja toimii yhteyshenkilönä Ranskan sotilasasiamieheen. Reidar Wasenius on reserviläistoiminnassa mukana oleva tekoälytutkija, kielikouluttaja ja ääniammattilainen.

Miten Laura ja Reidar ovat oppineet ranskaa? Miten Martin-Eric päätyi Quebecistä Suomeen ja mukaan reserviläistoimintaan? Millainen kokemus Lauralle oli reserviupseerina päästä Ranskan sotilasakatemian École militairen esikuntaupseerien kurssille? Miten ranskan opettaminen sotilaille sujui Martin-Ericiltä? Millaisia suunnitelmia on suomi-ranska sotilassanaston laatimiseksi? Miten Reidar kuvailee kansainvälisiä kokemuksiaan reserviläistoiminnassa? Mikä on ranskan kielen ja ylipäänsä kielitaidon merkitys tässä ajassa? 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! #164 – En ole koskaan tuntenut miehiä: vieraana Nana Sironen

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

164. jaksossa vieraanani on suomentaja Nana Sironen, jonka kanssa keskustelen Jaquelinen Harpmanin romaanista En ole koskaan tuntenut miehiä (2025, Hertta Kustannus). Ranskankielinen alkuperäisteos Moi qui n'ai pas connu les hommes ilmestyi jo vuonna 1995. Teos on filosofinen dystopia, jossa joukko naisia elää eristyksissä bunkkerissa tietämättä, mitä on tapahtunut ja miksi. Kuka oli belgialaiskirjailija Jacqueline Harpman? Miksi 30 vuotta vanhasta dystooppisesta romaanista tuli yhtäkkiä hitti? Millainen on romaanin rakenne ja tyyli? Millainen oli teoksen suomentamisprosessi? Mikä oli palkitsevin hetki suomentamistyössä? Muuttuiko Nanan oma käsitys teoksesta suomennostyön edetessä? Jos Nana pystyisi esittämään kysymyksen edesmenneelle kirjailijalle, mikä se olisi? Nana lukee myös otteen suomennoksestaan!  

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! #163 – Ranskalaisfilosofi Jacques Rancièren ajattelu ja demokratiakasvatus: vieraana Sari Hietamäki

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

163. jaksossa vieraanani on yhteiskuntatieteiden tohtori Sari Hietamäki, joka on väitöskirjassaan (Jyväskylän yliopisto) tutkinut suomalaista demokratiakasvatusta ranskalaisfilosofi Jacques Rancièren politiikan ja pedagogiikan filosofian valossa. Mikä sai Sarin kiinnostumaan Jacques Rancièren ajattelusta? Mikä Rancièren ajattelussa haastaa perinteisiä käsityksiä demokratiasta ja koulutuksesta? Miksi Sari kutsuu väitöskirjatutkimustaan nojatuolin ja pulpetin dialogiksi? Millaisia haasteita on autoetnografiassa? Toteutuiko demokratiakasvatus opettajankoulutuksessa ja lukio-opetuksessa? Mitä neuvoja Sari antaa opettajille, jotka haluavat vahvistaa demokratiakasvatusta opetuksessaan? Millaisena Sari näkee kielitaidon merkityksen yhteiskuntatieteilijälle? 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana!#162 – Talven soturit: vieraana Susanna Tuomi-Giddings

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

162. jaksossa vieraanani on suomentaja Susanna Tuomi-Giddings, jonka kanssa keskustelen Olivier Norekin teoksesta Talven soturit – Romaani Simo Häyhästä (Otava 2025). Miksi ranskalaiskirjailija halusi kirjoittaa romaanin tarkka-ampuja Simo Häyhästä? Millaista taustatyötä Norek teki romaaniaan varten? Millainen haaste oli suomentaa ranskaksi kirjoitettu teos, joka sijoittuu Suomeen? Millaista taustatyötä vaati romaani suomentaminen? Miten Susanna osasi suomentaa dialogit murteella? Mikä oli palkitsevinta tässä suomennustyössä? Susanna lukee myös otteen suomennoksestaan! 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com

Ranskaa raakana! #161 – Ranskalainen keittiö: vieraana Hans Välimäki

Ranskaa raakana! -podcast tarjoilee kattauksen kieltä ja kulttuuria.

161. jaksossa vieraanani on huippukokki, ravintoloitsija ja televisiostakin tuttu Hans Välimäki, joka tuntee ranskalaisen keittiön salat. Miten Hans kiinnostui ranskalaisesta keittiöstä? Ketkä ranskalaiset kokit ovat häntä inspiroineet? Mihin ravintolaan Hans palaa aina uudelleen? Millainen on Hansin suhde ranskan kieleen? Millainen on hänen ravintoloidensa makumaailma ja filosofia? Minkä menun Hans kokoaisi itselleen? Miten ranskalainen keittiö muuttuu? Mitä neuvoja Hans antaa ranskalaisesta keittiöstä kiinnostuneille kotikokeille ja ammattilaisiksi haluaville? 

Lisää kielen ja kulttuurin ilmiöistä Johannan blogissa: http://johanna.isosavi.com